Joo tosiaan. Mietin tässä miksen ole saanut mitään taas aikaan pitkään aikaan. Tajusin että olen taas alkanut lukemaan enemmän. Viime viikkoina on mennyt alastair reynoldsin aurinkojen huone, joku ruotsalainen poliittinen dekkari joka keskittyy terrorismiin, kaksi jens lapiduksen stocholm noiria. Nyt menee jean-paul sartren inho, joka vaikuttaa ihan helvetin hyvältä. Taitaa päästä hyllyyni orwellin, huxleyn ja j.g. Ballardin viereen.

Asiasta toiseen.
Olen ajatellut alkaa tekemään noita pyroja porukan dogeista, mutta taaskaan en tiedä mitä pyytää rahassa. Aina kun mietin hintapolitiikkaa mieleeni tulevat sanat "ei raha oo mun valuuttaa". En kuitenkaan halua myydä mitään polkuhintaan, koska omanarvon tunteeni laskee siinä tapauksessa ja todennäköisesti koen ettei työtäni arvosteta, ja se taas johtaa äärimmäiseen vitutukseen, peilin edessä "mitä minä sanoin" sanojen sanomiseen. Kuitenkin, en koskaan ole tehnyt juttujani rahan samea kiilto silmissäni, uskon sen pilaavan kaiken.

Ajatukset alkavat takkuilemaan.